VALTUUTUS

Henkilö, joka on valtuuttanut toisen tekemään sopimuksia tai muita oikeustoimia, tulee suhteessaan kolmanteen henkilöön välittömästi oikeutetuksi ja velvoitetuksi oikeustoimen perusteella, jonka valtuutettu valtuutuksen rajoissa tekee valtuuttajan nimissä.

Jos jollakin toisen toimessa ollen tai muuten toisen kanssa tekemänsä sopimuksen johdosta on sellainen asema, että siihen liittyy lain tai yleisen tavan mukaan määrätynlainen kelpoisuus toimia tämän puolesta, katsotaan hänet valtuutetuksi tämän kelpoisuuden rajoissa tekemään oikeustoimia (asemavaltuutus).

Jos valtuutettu tehdessään oikeustoimen on toiminut vastoin valtuuttajan hänelle antamia ohjeita, ei oikeustoimi sido valtuuttajaa, jos kolmas henkilö tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että valtuutettu ylitti toimivaltansa. Jos valtuutus perustuu vain valtuuttajan valtuutetulle tekemään tiedonantoon, ei oikeustoimi, jonka valtuutettu on tehnyt toimivaltansa ylittäen, sido valtuuttajaa, vaikkakin kolmas henkilö oli vilpittömässä mielessä.

Valtuuttajan erityisellä tiedonannolla kolmannelle henkilölle ilmoittama valtuutus on peruutettu, kun valtuuttajan erityinen tiedonanto, ettei valtuutus enää ole voimassa, on saapunut kolmannelle. Valtuuttajan sanomalehdessä julkaisema valtuutus peruutetaan ilmoittamalla siitä samassa lehdessä. Muuten julkisesti tiedotettu valtuutus peruutetaan saattamalla peruutus julkisuuteen samalla tavoin kuin valtuutuksesta on ilmoitettu.

Jos valtuutusta ei voida peruuttaa sillä tavoin, kuin 1 momentissa on sanottu, on peruutus annettava tiedoksi muulla yhtä tehokkaalla tavalla. Valtuuttaja on oikeutettu pyynnöstään 17 §:ssä mainitulta viranomaiselta saamaan osoituksen, miten hänen on sellaisessa tapauksessa meneteltävä. Asemavaltuutus peruutetaan poistamalla valtuutettu siitä toimesta tai muusta asemasta, johon hänen valtuutuksensa on perustunut. Valtuutus, joka perustuu asiakirjaan, joka on annettu valtuutetulle hänen hallussaan pidettäväksi ja kolmannelle henkilölle esitettäväksi, peruutetaan siten, että valtuuttaja ottaa takaisin tai hävityttää valtuuttamisasiakirjan. Valtuutettu on velvollinen valtuuttajan pyynnöstä palauttamaan valtuuttamisasiakirjan.

Jos valtuuttaja saattaa todennäköiseksi, että valtuuttamisasiakirja on kadonnut tai ettei hän muusta syystä viipymättä voi saada sitä takaisin, voidaan asiakirja julistaa tehottomaksi. Hakemus valtuuttamisasiakirjan tehottomaksi julistamisesta tehdään hakijan asuinpaikan käräjäoikeudelle. Jos hakijalla ei ole asuinpaikkaa Suomessa, hakemus voidaan tehdä hakijan oleskelupaikan tai Helsingin käräjäoikeudelle. Jos hakemukseen suostutaan, käräjäoikeuden on julkaistava virallisessa lehdessä kuulutus, jonka mukaan asiakirja tulee tehottomaksi määräajan kuluttua. Määräaika voidaan asettaa enintään 14 päiväksi siitä, kun kuulutus on julkaistu virallisessa lehdessä. Heti määräajan päätyttyä käräjäoikeuden on julistettava valtakirja tehottomaksi, jollei estettä ole. Käräjäoikeus voi myös tarvittaessa hakijan kustannuksella julkaista kuulutuksen kerran tai useammin jossain sanomalehdessä ennen kuin se julkaistaan virallisessa lehdessä.

Jos valtuuttajalla on erityinen aihe epäillä, että valtuutettu, valtuutuksen peruutuksesta tai valtuuttamisasiakirjan tehottomaksi julistamisesta huolimatta, tulee valtuutuksen perusteella tekemään oikeustoimen henkilön kanssa, jonka ei voida olettaa tietäneen valtuutuksen lakkaamisesta, on valtuuttaja mahdollisuuksien mukaan velvollinen ilmoittamaan tälle, ettei valtuutus enää ole voimassa. Jos valtuuttaja ei sitä tee ja jos se, jonka kanssa oikeustoimi tehtiin, on vilpittömässä mielessä, valtuuttaja ei voi vedota valtuutuksen lakkaamiseen. Jos valtuuttaja on kieltänyt valtuutettua käyttämästä valtuutusta tai muuten ilmaissut tahtovansa, ettei valtuutus enää ole voimassa, ei valtuutetun tekemä oikeustoimi sido valtuuttajaa, jos kolmas henkilö tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää mainitusta seikasta.

Jos valtuuttaja kuolee, valtuutus on kuitenkin voimassa, ellei erityisistä asianhaaroista johdu, että sen tulee olla rauennut. Vaikkakin sellaisia asianhaaroja on olemassa, valtuutetun tekemä oikeustoimi kuitenkin sitoo kuolinpesää, jos kolmas henkilö ei tietänyt eikä hänen olisi pitänyt tietää kuolintapauksesta ja sen merkityksestä valtuutetun kelpoisuuteen tehdä oikeustoimi.

Jos valtuuttajan toimintakelpoisuutta rajoitetaan, valtuutetun tekemällä oikeustoimella ei ole muuta vaikutusta kuin sillä olisi ollut, jos valtuuttaja olisi tehnyt sen itse. Jos valtuuttajan omaisuus luovutetaan konkurssiin, valtuutetun sen jälkeen tekemällä oikeustoimella on sama vaikutus kuin jos oikeustoimen olisi tehnyt valtuuttaja. Jos valtuuttajan toimintakelpoisuutta rajoitetaan tai jos hänen omaisuutensa luovutetaan konkurssiin, valtuutetulla on oikeus, ennen kuin edunvalvoja tai konkurssipesän hoitaja voi ryhtyä tarpeellisiin toimiin, valtuutuksensa perusteella tehdä sellaisia oikeustoimia, jotka ovat tarpeen valtuuttajan tai konkurssipesän turvaamiseksi vahingolta.

Henkilö, joka esiintyy aiheetta toisen valtuutettuna, on velvollinen korvaamaan kolmannelle henkilölle vahingon, jonka tämä kärsii sen johdosta, ettei oikeustoimi sido valtuuttajaksi ilmoitettua henkilöä. Tilanne on kuitenkin toinen, jos kolmas henkilö tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, ettei valtuutusta ollut tai että se ylitettiin, eikä myöskään, jos valtuutettuna esiintynyt toimi valtuutuksen perusteella, joka oli pätemätön jostakin erityisestä, hänelle tuntemattomasta syystä, mistä kolmas henkilö ei myöskään voinut kohtuudella olettaa hänen tietäneen.