ALIJÄÄMÄHYVITYS
Alijäämähyvityksellä on mahdollista vähentää pääomatulon hankkimisesta aiheutuneet menot verotuksessa.
Jos pääomatulojen määrä on pienempi kuin pääomatuloista tehtävien vähennysten määrä, syntyy pääomatulolajin alijäämää. Alijäämähyvityksen kautta pääomatulojen alijäämää voidaan hyödyntää ansiotulojen verotuksessa. Alijäämähyvityksen määrä on pääomatulon tuloveroprosentin mukainen osuus samana verovuonna syntyneestä pääomatulolajin alijäämästä. Toisin sanoen, hyvityksen määrä lasketaan kertomalla verovuonna syntynyt alijäämä 30%:lla. Alijäämähyvitys vähennetään ansiotulosta maksettavasta verosta. Alijäämähyvityksen enimmäismäärä on 1400 euroa.
Alijäämähyvityksen enimmäismäärää korotetaan 400 eurolla, jos verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on ollut elätettävänään alaikäinen lapsi. Lapsikorotuksen määrä nousee 800 euroon, jos lapsia on kaksi tai enemmän. Korotus myönnetään ensisijaisesti sille puolisolle, jonka ansiotulojen tulovero on suurempi. Korotus voidaan jakaa lapsikohtaisesti puolisoiden kesken tasan, mikäli lapsia on useampi kuin yksi ja puolisot sitä vaativat.
Alijäämähyvityksen enimmäismäärä voi korottua myös puolisokorotuksella. Jos toisen puolison alijäämähyvitys jää alle enimmäismäärän, voidaan käyttämättä jäänyt osuus siirtää toiselle puolisolle. Mikäli alijäämähyvitys jää puolisolta kokonaisuudessaan käyttämättä, se siirtyy toiselle puolisolle, jolloin alijäämähyvityksen enimmäismäärä on hänen osaltaan 2800 euroa.
Siltä osin kuin alijäämähyvitystä ei ole otettu huomioon verosta tehtävänä vähennyksenä, vahvistetaan pääomatulolajin tappio. Pääomatulolajin tappio vähennetään seuraavan 10 verovuoden aikana pääomatulosta sitä mukaan kuin pääomatuloa syntyy.