Pakkokeinot
Rikosprosessin kulun turvaamiseksi viranomaiset voivat puuttua rikoksesta epäillyn perusoikeuksiin niin kutsutuilla pakkokeinoilla ja turvaamistoimenpiteillä. Poliisi voi ottaa kiinni rikoksesta epäillyn, joka on määrätty pidätettäväksi tai vangittavaksi. Poliisi voi kuitenkin ottaa epäillyn kiinni ilman pidätysmääräystäkin, jos pidättämisen toimeenpano voi muutoin vaarantua. Kiinniotettu on 24 tunnin kuluessa kiinniottamisesta laskettava vapaaksi, ellei häntä pidätetä. Lisäksi kiinnioton jatkuminen yli 12 tuntia edellyttää sitä, että pidättämisen edellytykset ovat käsillä. Epäillyn pidättämisen edellytyksenä on pääsääntöisesti todennäköinen rikosepäily. Ketään ei kuitenkaan saa pidättää, jos pidättäminen olisi kohtuutonta asian laadun tai rikoksesta epäillyn iän tai muiden henkilökohtaisten olojen vuoksi. Pidättämisen jälkeen epäiltyä voidaan hakea vangittavaksi. Hakemus pidätetyn vangitsemiseksi on kuitenkin tehtävä tuomioistuimelle viimeistään kolmantena päivänä kiinniottamispäivästä ja ennen kello kahtatoista päivällä. Vangitseminenkaan ei saa muodostua kohtuuttomaksi. Tällöin arvioinnissa otetaan erityisesti huomioon rikoksen vakavuus ja esimerkiksi epäillyn työ- tai opiskelupaikan menetys. Vangitsemisasia on käsiteltävä tuomioistuimessa viimeistään neljän vuorokauden kuluttua kiinniottamisesta. Vangitulla on on oikeus vaatia uutta vangitsemiskäsittelyä käytännössä kahden viikon välein. Oikeudenkäynnin jälkeen rikoksesta tuomittu voidaan vangita ja määrätä heti toimitettavaksi vankilaan, jos seuraamuksena on ehdotonta vankeutta vähintään kaksi vuotta. Tuomittu voidaan tietyssä muissakin tapauksissa vangita heti käsittelyn päätyttyä. Vangitsemispäätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, mutta päätöksestä voidaan kuitenkin kannella hovioikeuteen. Matkustuskielto voidaan määrätä pidättämisen tai vangitsemisen sijasta, jos sitä voidaan pitää riittävänä keinona esitutkinnan ja oikeudenkäynnin turvaamiseksi. Matkustuskieltoon määrätty henkilö voi saattaa matkustuskiellon tuomioistuimen tutkittavaksi. Myös ehdottomaan vankeuteen tuomittu voidaan määrätä matkustuskieltoon.
Omaisuutta voidaan rikosasiassa määrätä pantavaksi vakuustakavarikkoon, jos on olemassa vaara, että rikoksesta epäilty pyrkii välttämään sakon, rahamääräisen menettämisseuraamuksen tai korvauksen maksamisen hukkaamalla tai hävittämällä omaisuuttaan, pakenemalla tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Rikoksesta epäilty voi kuitenkin välttää vakuustakavarikon asettamalla ulosottomiehelle riittävän vakuuden. Myös esine voidaan takavarikoida rikosasiassa. Edellytyksenä tällöin on, että on syytä olettaa, että esine voi olla todisteena rikosasiassa, se on rikoksella joltakulta viety tai se tuomitaan valtiolle menetetyksi.
Kotietsintä voidaan suorittaa esineen löytämiseksi muun muassa rikoksesta epäillyn luona rakennuksessa, huoneessa tai suljetussa säilytyspaikassa. Muun kuin epäillyn luona suoritettavan kotietsinnän on täytettävä laissa säädetyt kriteerit. Kotietsintä on mahdollista suorittaa myös kiinni otettavan, pidätettäväm, vangittavan, tuomioistuimeen haastettavan tai tuotavan taikka henkilönkatsastukseen tavoitettavan henkilön löytämiseksi. Henkilö, jonka luona kotietsintä on suoritettu, voi saattaa kotietsinnän laillisuuden tuomioistuimen tutkittavaksi.
Telekuuntelu on mahdollista tietyissä laissa määrätyissä törkeissä rikoksissa. Tällöin voidaan kuunnella salaa rikoksesta epäillyn puheluita tai tallentaa tekstiviestejä taikka sähköpostiviestejä. Televalvonta on sallittua törkeissä rikoksissa. Sillä tarkoitetaan epäillyn käytössä olleen teleliittymän tai laitteen tunnistetiedon taikka matkaviestimen sijaintitiedon hankkimista. Samoin tekninen kuuntelu on luvallista törkeiden rikosten tutkinnassa. Tekninen kuuntelu tarkoittaa sitä, että poliisi salaa kuuntelee tai tallentaa teknisen laitteen avulla, mitä tietyssä paikassa olevat henkilöt puhuvat keskenään. Teknistä katselua ei saa lähtökohtaisesti suorittaa kotirauhan piirissä. Tekninen katselu on kuvaamista tai tarkkailemista kiikareilla, kameralla tai muulla laitteella.