Lakimiehen laatima testamentti edullisesti kotiisi toimitettuna

  • testamentti 129 euroa (sis.alv)

  • keskinäinen testamentti 179 euroa (sis.alv)

Miksi käyttää Verkkoasiakirja.com-palvelua?

  • saat lakimiehen laatiman edullisen, laadukkaan ja yksilöllisen testamentin

  • palvelun hintaan sisältyy myös testamentin toimeenpanijamääräys

  • lakimiehemme ovat jatkuvasti käytettävissäsi ennen ja jälkeen tilauksen

  • saat valmiin testamentin joutuisasti joko postitse tai sähköpostitse

  • saat 30 päivän muutostakuun ja 14 päivän peruutusoikeuden

Oletko epävarma siitä, minkälaisen testamentin haluaisit?

  • Voit olla meihin veloituksetta yhteydessä myös ennen testamentin tilaamista. Kerromme mielellämme erilaisista testamenteista ja juuri sinulle parhaista vaihtoehdoista.

Kuinka tilaat testamentin?

1. Täytä asiakirjalomake

1. Täytä asiakirjalomake

  • klikkaa sivun oikeasta yläkulmasta "tilaa testamentti" -painiketta

  • täytä testamentin perustiedot

  • saat maksutiedot sähköpostitse

2. Otamme sinuun yhteyttä

2. Otamme sinuun yhteyttä

  • lakimies ottaa si­nuun yh­te­yt­tä

  • selvitämme juuri sinulle parhaan vaihtoehdon

  • lakimies laatii testamenttisi

3. Saat valmiin asiakirjan

3. Saat valmiin asiakirjan

  • saat tes­ta­men­tin muu­ta­man arkipäivän si­säl­lä ti­la­uk­sesta

  • saat lisäksi kattavan ohjeistuksen jälkitoimenpiteistä


Lisätietoa testamentista

Katso ohjevideo ja tilaa testamentti tai muu haluamasi juridinen asiakirja edullisesti, luotettavasti ja vaivattomasti.

Testamentti on ainoa tapa vaikuttaa siihen, miten omaisuutesi jaetaan kuolemasi jälkeen. Jos testamenttia ei ole, omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti tasan lastesi, tai jos heitä ei ole, muiden sukulaisten kesken. Jos perittävällä on lapsia, testamentilla on mahdollista määrätä lähtökohtaisesti puolesta omaisuudesta, niin sanotun lakiosan ylittävältä osalta. On toki mahdollista määrätä myös koko omaisuudesta, mutta tällöin rintaperillisillä on testamentista huolimatta oikeus vaatia lakiosaansa eli osuuttaan puolesta perittävän varallisuudesta.

Mikäli perittävällä ei ole lapsia eikä muita lakimääräisiä perillisiä, menee testamenttaamaton jäämistö valtiolle. Lakimääräinen periminen katkeaa serkkuihin, jotka eivät siis peri ilman testamenttimääräystä. 

Perintökaaren mukaan testamenttia on tulkittava niin, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Koska testamentin tulkintahetkellä sen tarkoitusta ei voida enää kysyä testamentin tekijältä, on ensiarvoisen tärkeää laatia testamentti selkeästi ja asiantuntevasti, jotta perillisten välejä hankaavilta tulkintariidoilta vältytään. Tästä syystä on useissa tapauksissa viisasta teettää testamentti asiantuntevilla avustajilla.

Niin sanotulla yleistestamentilla tarkoitetaan testamenttia, jossa määrätään perittävän koko omaisuudesta. Erityistestamentilla eli legaatilla puolestaan tarkoitetaan testamenttimääräystä, jolla määrätään vain tietystä omaisuudesta, esimerkiksi rahamäärästä tai kesämökistä. Jos erityistestamentilla tarkoittamaa omaisuutta ei enää perittävän kuollessa ole olemassa, erityistestamentin saajalla ei ole oikeutta vaatia muuta omaisuutta sen tilalle. On tavallista laatia yleistestamentti, johon sisältyy myös legaatteja, esimerkiksi seuraavanlaisesti: "Testamenttaan kesämökkini Matti Mallikkaalle ja muun omaisuuteni tasaosuuksin veljentyttärilleni Irma Kyllikille ja Sylvi Simoselle."

KESKINÄINEN OMISTUSOIKEUSTESTAMENTTI

Keskinäisessä testamentissa on kaksi testamenttia yhdellä paperilla. Keskinäisen omistusoikeustestamentin tekevät usein aviopuolisot, sisarukset tai ystävät. Testamentissa määrätään silloin, että ensin kuolleen henkilön omaisuus siirtyy testamentilla tämän jälkeen jääneelle testamentin tekijälle täysin omistusoikeuksin. Tavallista on liittää testamenttiin myös toissijaismääräys, jolla määrätään kenelle omaisuus siirtyy ensiksi perineen jälkeen. 

Keskinäisessä omistusoikeustestamentissa yleisin määräys toissijaisperillisistä on rintaperilliset (lapset), mikäli heitä on. Tällöin esitetään usein toivomus, että lapset eivät vaadi lakiosaansa ensiksi kuolleen jälkeen. Kyseessä on kuitenkin vain toivomus, joka ei sido lapsia. Tällaista toivomusta onkin tavallista tehostaa ottamalla testamenttiin esimerkiksi seuraavanlainen lauseke, jonka mukaan jos rintaperillinen vaatii lakiosaansa ensiksi kuolleen puolison jälkeen, ei hänellä toisenkaan puolison kuoltua ole tämänkään osalta oikeutta muuhun kuin lakiosaansa.

Keskinäisessä omistusoikeustestamentissa on syytä huomioida sen veroseuraamukset. Ensiksi kuolleen jälkeen testamentin saaja maksaa veroa perinnöstä. Tämän jälkeen, lesken kuoltua, toissijaisperilliset (usein lapset) maksavat perintöveroa myös ensiksi kuolleen perinnöstä periessään lesken. Mikäli lapset perivät heti tai vaativat lakiosaansa ensiksi kuolleen jälkeen, veroa ensiksi kuolleen perinnöstä ei jouduta maksamaan kahteen kertaan.  

KESKINÄINEN HALLINTAOIKEUSTESTAMENTTI

Keskinäisellä hallinta- tai käyttöoikeustestamentin avulla perintö on tarkoitus siirtää suoraan lapselle, mutta siten, että leskeksi jäänyt saa omaisuuteen esimerkiksi käyttö- tai hallintaoikeuden. Tällaisella testamentilla voidaan määrätä muun muassa myös omaisuuden tuotto-oikeudesta. Leski ei silloin maksa perintöveroa ja myös lasten maksamaa veroa keventää lesken hallintaoikeus. Lapset kuitenkin maksavat perintöveron jo tässä vaiheessa saamatta itse perintöä haltuunsa.