Lakimääräinen perimysjärjestys

Kuolleen henkilön omaisuus jaetaan lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan silloin, kun omaisuudesta ei ole määrätty testamentilla. Perimysjärjestys on hyvä tietää siksikin, että sen avulla perukirjan osakastahojen selvittäminen on mahdollista. Perukirjaan tulee merkitä kuolinpesän osakkaaksi sekä yleistestamentin saaja, leski että mahdolliset perilliset.

Jos henkilöllä oli kuollessaan lapsia, perintö jaetaan tasan heidän välillänsä. Kukin lapsista saa siis lähtökohtaisesti yhtä suuren osan, ellei testamentilla ole muuta määrätty. Jos perittävän lapsi on kuollut ennen perittävää, hänen lapsensa tai lapsenlapsensa perivät koko kuolleelle lapselle muuten tulleen omaisuuden. Heitä kutsutaan sijaantuloperillisiksi.

Jos henkilö oli naimisissa, mutta hänellä ei ollut lapsia, perinnön saa aviopuoliso. Aviopuolison perimisoikeus on kuitenkin hieman rajatumpaa kuin muiden sukulaisten: puolisonsa jälkeen eloon jääneen aviopuolison kuoltua perittävän seuraavaksi mainittavilla sukulaisilla, eli toissijaisilla perillisillä, on oikeus perintöön ensin kuolleen puolison jälkeen. Puolisonsa ilman testamenttimääräystä perineellä ei siis ole oikeutta määrätä ensin kuolleen puolison omaisuudesta oman kuolemansa varalta. Jos puolisot perivät toisensa testamentin nojalla, omaisuus on mahdollista siirtää täydellä omistusoikeudella.

Jos perittävällä ei ollut lapsia eikä eloonjäänyttä puolisoa, seuraavana perimisvuorossa ovat perittävän vanhemmat, tai jos he ovat kuolleet, näiden sijaantuloperilliset eli perittävän sisaret tai näiden lapset. On tärkeää huomata, että kumpikin vanhempi perii itsenäisesti. Tilanteessa, jossa perittävän toinen vanhempi on kuollut ilman sijaantuloperillisiä, toinen vanhempi tai hänen lapsensa perivät kaiken.

Jos henkilön vanhemmat olivat kuolleet ilman sijaantuloperillisiä, seuraavaksi perivät perittävän isovanhemmat tai heidän sijaantuloperillisensä. Isovanhempien kohdalla sijaantuloperillisyys kuitenkin katkeaa vain heidän lapsiinsa eli perittävän vanhempien sisaruksiin. Näiden lapset eli perittävän serkut eivät lainmukaisen perimysjärjestyksen mukaan peri. Jos henkilöllä ei kuollessaan ole ollenkaan lakimääräisiä perillisiä eikä hän ole tehnyt testamenttia, perinnön saa valtio.

Testamentilla perittävän on mahdollista poiketa lainmukaisesta perimysjärjestyksestä haluamallaan tavalla. Ainoan rajoituksen asettaa säännös lakiosasta, eli perittävän rintaperillisten oikeudesta omaisuuteen. Perittävän rintaperillisellä, eli lapsella tai lapsenlapsella, on aina oikeus puoleen siitä, mitä hänelle olisi lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesti kuulunut.

Lakiosan maksamiselta voidaan välttyä vain muutaman laissa säädetyn poikkeuksen nojalla. Jos rintaperillinen on aiheuttanut perittävän kuoleman tahallisella rikoksella, hän menettää automaattisesti oikeutensa perintöön. Oikeus voi tuomita perillisen menettämään oikeutensa perintöön, jos hän on tahallaan hävittänyt tai salannut perittävän testamentin. Lisäksi perittävä voi tehdä rintaperillisensä perinnöttämäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää tai tämän sukulaista taikka jos hän jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Perinnöttömäksi tekemisestä tulee määrätä testamentissa ja samalla on mainittava määräyksen peruste. Sen, joka vetoaa määräykseen, tulee näyttää peruste toteen.