Kuka huolehtii Sinusta?

Oletko varautunut sellaiseen tilanteeseen, jossa joudut onnettomuuteen, sairastut vakavasti tai ikääntyessäsi menetät toimintakykysi siten, ettet kykene itse hoitamaan talouttasi ja itseäsi koskevia asioita? Kuka päättää miten sinua tai omaisuuttasi hoidetaan? Esimerkiksi pankki- ja vakuutusasioitasi, etusi ajamista viranomaisten kanssa asioitaessa sekä omaisuutesi käyttämistä ja hallinnointia ei voi hoitaa puolestasi muu henkilö kuin edunvalvoja, jos oikeudellinen toimintakykysi heikentyy yllättäen.

Edunvalvontavaltuutus on paras keino varautua tällaiseen tilanteeseen. Voit päättää etukäteen itse, siitä kuka on se henkilö eli edunvalvoja, joka tekee päätöksiä puolestasi. Valtuutuksessa on kyse luottamuksesta ja etukäteen määritellystä toimivallasta, joka mahdollisen ikävän tapahtuman seurauksena vahvistetaan. Edunvalvontavaltuutus on ikään kuin testamentti sellaisen tilanteen varalle, että valtuutuksen tekijä on hengissä, muttei kykene itsenäisesti toimimaan oikeudellisissa asioissa. Se on siis etukäteen päättämistä sekä siitä, mitä ja miten haluaa tehtävän, että siitä, kenen haluaa tietyt toimet tekevän.

Edunvalvontavaltuutuksessa sen tekijä voi antaa yllättävän tarkkoja ja täsmällisiäkin määräyksiä. Valtuuttaja voi esimerkiksi määrätä, että hänen puolisolleen on vuosittain annettava tietyn arvoinen lahja ja että omaisuutta on myytävä suvussa säilyttäen vaikkapa alihintaan. Alihintaisella kaupalla voidaan saavuttaa jonkin verran verohyötyä. Lahjojen osalta on todettava, että ne on edunvalvontavaltuutuksessa yksilöitävä tarkoin, esimerkiksi ”lapsilleni on annettava kullekin kolmen vuoden välein alle verotusarvon jäävä lahja.”  Mikäli edunvalvontavaltuutuksella halutaan toteuttaa lahjoja tai alihintaisia kauppoja, on tärkeää tutustua edunvalvontaan liittyviin esteellisyyssäännöksiin. Varminta on valita varavaltuutetuksi joku sellainen henkilö, joka ei ole valtuutuksen tekijälle tai varsinaiselle valtuutetulle eli edunvalvojalle sukua. Tällöin varavaltuutettu kykenee toteuttamaan valtuutuksessa määrätyt lahjat ja kaupat tekijän tahdon mukaisesti.

Edunvalvontavaltuutuksen tekijä voi antaa valtuutuksessa toimiohjeita myös siten, että omaisuutta myydään tietyssä järjestyksessä. Ohjeiden tulee olla riittävän selkeästi yksilöityjä, jotta niiden toteuttamista on mahdollista valvoa. Perusmuotoisessa edunvalvontavaltuutuksessa valtuutettu voi myydä päämiehensä omaisuutta ja ottaa tämän nimissä esimerkiksi lainaa. Kiinteää omaisuutta valtuutettu ei kuitenkaan saa myydä, ellei valtakirjassa ole nimenomaisesti toisin määrätty. Omaisuuden myyntiä voidaan myös rajoittaa valtakirjassa tai ottaa myynnin ehdoksi maistraatilta haettava lupa. Edunvalvontavaltuutetun toimivalta on näissä asioissa laajempi kuin niin sanotun yleisen edunvalvojan eli sellaisen edunvalvojan, joka voidaan tuomioistuimen tai maistraatin toimesta osoittaa henkilölle, jonka etu tarvitsee valvontaa.

Valtuuttajan on oltava edunvalvontavaltuutusta tehtäessä oikeustoimikelpoinen. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen on kyettävä ymmärtämään valtuutuksen sisältö ja merkitys. Lievät muistiongelmat eivät usein poista oikeustoimikelpoisuutta, mutta tällöin on tärkeää hankkia lääkäriltä lausunto oikeustoimikelpoisuudesta. Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen ei millään tavalla rajoita valtuuttajan oikeustoimikelpoisuutta – valtuutus ”käynnistetään” vasta kun valtuutuksen tekijä on menettänyt kykynsä toimia itse. Tämänkin jälkeen hän voi toimia asioissa, joihin hän kykenee. Valtuutus ei siis tuolloinkaan poista tekijänsä oikeustoimikelpoisuutta. Valtuutus on myös peruutettavissa, mikäli valtuutuksen tekijän toimintakyky palaa. Ennen valtuutuksen vahvistamisesta edunvalvontavaltuutus voidaan peruuttaa hävittämällä valtakirja.